Piitime (Piteå)
Piitime on samannimisen Piitimen kunnan keskustaajama. Se sijaitsee Norrbottenin läänissä ja Norrbottenin historiallisessa maakunnassa Pohjois-Ruotsissa. Vuoden 2010 lopussa taajamassa oli 22 913 asukasta.
Piitime oli 1970-luvun alun kuntauudistukseen asti kaupunki.
Piitime on teollisuuskaupunki, jossa on säilynyt historiallista puutaloasutusta. Piitime onkin tunnettu kesä- ja matkailukaupunki. Siellä järjestetään mm. Piteå dansar och ler -festivaali ja Piteå Summer Games -niminen jalkapalloturnaus.
Piitime on vanha kauppa- ja merenkulkupaikkakunta. Alueelta on löydetty kivi- ja pronssikautisia asuinpaikkoja. Ensimmäiset asukkaat olivat ilmeisesti saamelaisia ja kainulaisia. Myöhemmin 1200-luvulla alueelle saapuivat pirkkalaiset, joiden peruja ovat alueen suomalaisperäiset paikannimet. Ruotsalainen asutus on peräisin 1500–1600-luvuilta. Kaupunki sai kaupunkioikeudet vuonna 1621.
Piitimen nähtävyyksiä ovat Öjebyn kivikirkko (alkujaan 1400-luvulta), puukirkko (1686), Strömnäskyrkan (1968), Infjärdenkyrkan (1973) ja Furubergskyrkan (1976) ja raatihuone (1830).
Piitime oli 1970-luvun alun kuntauudistukseen asti kaupunki.
Piitime on teollisuuskaupunki, jossa on säilynyt historiallista puutaloasutusta. Piitime onkin tunnettu kesä- ja matkailukaupunki. Siellä järjestetään mm. Piteå dansar och ler -festivaali ja Piteå Summer Games -niminen jalkapalloturnaus.
Piitime on vanha kauppa- ja merenkulkupaikkakunta. Alueelta on löydetty kivi- ja pronssikautisia asuinpaikkoja. Ensimmäiset asukkaat olivat ilmeisesti saamelaisia ja kainulaisia. Myöhemmin 1200-luvulla alueelle saapuivat pirkkalaiset, joiden peruja ovat alueen suomalaisperäiset paikannimet. Ruotsalainen asutus on peräisin 1500–1600-luvuilta. Kaupunki sai kaupunkioikeudet vuonna 1621.
Piitimen nähtävyyksiä ovat Öjebyn kivikirkko (alkujaan 1400-luvulta), puukirkko (1686), Strömnäskyrkan (1968), Infjärdenkyrkan (1973) ja Furubergskyrkan (1976) ja raatihuone (1830).
Kartta - Piitime (Piteå)
Kartta
Maa (alue) - Ruotsi
![]() |
![]() |
Ruotsin lippu |
Ruotsin valtio muodostui keskiajalla ja se nousi suurvalta-asemaan Euroopassa 1600-luvulla. Maa kuitenkin menetti Skandinavian niemimaan ulkopuolelta valloittamansa alueet vähitellen 1700- ja 1800-luvuilla, lopulta Suomen vuonna 1809. 1800-luvun alkupuolelta lähtien Ruotsi on ollut puolueeton eikä se ole osallistunut Euroopassa käytyihin sotiin. Ruotsin väestötiheys on Euroopan unionin keskiarvon alapuolella, ja yli puolet maasta on metsää. Puutavara, vesivoima ja rautamalmi ovatkin Ruotsin talouden perustana, ja ruotsalaiset ovat perustaneet monia suuria yrityksiä, kuten Scania, Volvo, Vattenfall, Ericsson, Ikea, H&M ja Skanska. Nykyisin Ruotsi on vauras hyvinvointivaltio, joka on sijoittunut korkealle useissa kansainvälisissä vertailuissa, kuten taloudellinen kilpailukyky, kansalaisvapaudet, elämänlaatu ja inhimillinen kehitys. Maalla on merkittävä kirjallinen perinne ja kansainvälisesti tunnettu musiikkiteollisuus, ja maan urheilijat ovat menestyneet sekä kesä- että talviurheilulajeissa.
Valuutta / Kieli
ISO | Valuutta | Symboli | Significant Figures |
---|---|---|---|
SEK | Ruotsin kruunu (Swedish krona) | kr | 2 |
ISO | Kieli |
---|---|
SE | Pohjoissaame (Northern Sami) |
SV | Ruotsin kieli (Swedish language) |
FI | Suomen kieli (Finnish language) |